tag:blogger.com,1999:blog-61671174189594247062024-03-13T09:46:16.757-07:00Lisää syksyisen ajatuksiaUnknownnoreply@blogger.comBlogger9125tag:blogger.com,1999:blog-6167117418959424706.post-41921399781007479422012-05-16T10:11:00.000-07:002012-05-16T10:11:09.275-07:00Puuta vai kiveä?<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Yksi
omakotitalosta haaveilevan ensimmäisistä valinnoista on se,
haluaako kuvitella itsensä puu- vai kivitaloon. Monille ratkaisu on
niin itsestään selvä, ettei asiaa tarvitse edes miettiä. </span><span style="font-family: Calibri, serif;">Toinen
vaihtoehto vain tuntuu oikealta ja toinen vieraalta tai väärältä. </span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;"><br /></span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Jos valinta ei ole selvä ja asiaa pysähtyy miettimään, voi
huomata, että näkemyksiin ja mieltymyksiin vaikuttavat yllättävän
monenlaiset seikat. Valmistalo vai paikalla rakennettu? Kivitalo,
hirsitalo, lautaelementtitalo?</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Kivitalot
(mukaan lukien kaikki erilaiset tiili-, harkko- ja betonitalot) ovat
Suomessa yhä poikkeus säännöstä ja uutta perinnettä verrattuna
puurakentamiseen. Puurakentamisen pitkä perinne liittyy ennen
kaikkea kolmeen asiaan. Ensimmäinen tekijä on selvä: puuta on aina
ollut käytettävissä. Rakennusmateriaalia ei ole tarvinnut hakea
kaukaa ja se on ollut edullista. Lisäksi puu on tietenkin
materiaalina helposti työstettävä ja monipuolinen.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Toinen syy
puurakentamisen suosioon on suomalaisen graniitin vaikea
työstettävyys. Kivi- ja tiilirakentamisen alueilla eteläisemmässä
Euroopassa on tarjolla pehmeitä ja työstettäviä kivilajeja.
Kolmas tekijä on viileä ilmasto, josta puurakennukset pitävät. </span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;"><br /></span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Yksinkertaistaen voisi todeta, että puutalot sopivat Suomeen. Ne
istuvat sekä konkreettiseen maisemaan että mielenmaisemaan. Tietysti erilaiset <a href="http://www.polarkivi.fi/">verhoilu- ja sisustuskivet</a> sopivat myös puutalon lattiaan!</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Kivitaloissa
on suomalaisin silmin katsottuna joko jotain hieman urbaania tai
jollain tavalla eteläeurooppalaista. Niitä rakennetaankin paljon
kaupunkialueille. Järven rantaan, korpikuusen kannon alle meidän on
vaikeampi kuvitella edes kivilaattoja talon lattiaan, saati kokonaan
kivistä taloa. Hirsitalo sen olla pitää!</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Kivitalon
ystävien näkövinkkelistä puu voi kuitenkin olla arkinen,
tavanomainen ja halvan tuntuinen materiaali. Toki kivitalojen
rakennuttaminen maksaa todellisuudessakin jonkun verran enemmän kuin
puurunkoisten talojen – mutta tarkka vertailu on vaikeaa, koska eri
materiaaleista rakennetaan varsin eri tyylisiä kohteita. </span>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Kivessä on
tiettyä juhlavuutta, historian siipien havinaa ja kenties
välimerellistä eksotiikkaa. Puu on luonteeltaan ehkä lämpimämpi
ja kotoisampi materiaali. Kysymys onkin usein myös tunnetason
valinnoista, ehkä jopa aina.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6167117418959424706.post-35954520466242999152012-05-16T10:08:00.002-07:002012-05-16T10:08:41.708-07:00Työkaverin erehdys: vanha hirsitalo<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Työkaveri
osti muutama vuosi sitten vanhan hirsitalon. Olin kateellinen sekä
maalaisidyllistä että miehen uskalluksesta ja osaamisesta. Hän
ryhtyi remontoimaan torppaa itse ja kertoili töissä silmät
loistaen, miten oli taas löytänyt milloin mistäkin
perinnerakentamisen nettikaupasta jotain satavuotiasta
pellavarouhetta tai muuta kaupunkilaisten näkökulmasta erinomaisen
hämärää, mutta kamalan uskottavan kuuloista.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Talossa ei
ollut koskaan ollut sisävessaa tai suihkua, joten kosteusvaurioiden
mahdollisuus oli kai aika pieni. No, vähän harva katto siinä
kuitenkin oli ollut, kuten kävi ilmi. Tai ilmeisesti katto sinänsä
oli hyvässä kunnossa, mutta ison katon ja kuistin katon väliset
saumat olivat joskus vuotaneet. Tämä selvisi, kun kaveri päätti
irrottaa pahvit yhdeltä sisäseinältä, jotta voisi öisin
hengittää kauniin paljaan hirsiseinän rakoihin kertynyttä
satavuotiasta pölyä, niin kuin hän itse asian ilmaisi. Seinän
sisällä oli kuulemma ”jännää puuta”: sellaista, jonka läpi
saattoi työntää sormen. Vanhat lahovauriot olivat kyllä kuivuneet
vuosien saatossa, mutta puu oli muuttunut sahajauhoksi.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Puolen
vuoden päästä en ollut enää ihan yhtä kateellinen kuin
ensimmäisten valokuvien aikaan: talosta oli jouduttu vaihtamaan
paitsi yksi kokonainen nurkka myös alimmat hirsikerrokset ympäri
rakennuksen ja kaupan päälle koko lattia. </span>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Ehkä tupaa
oli pesty heittämällä lattialle saavillinen vettä, tuumi
työkaveri. Jos ymmärsin oikein, lattialaudat itsessään olivat
kunnossa, mutta rakenteet niiden alla mätiä. No, työkaveri osti
vanhaa lankkua ja vähän apuvoimaa purku- ja rakennustöihin ja
lattia näyttää nyt varmaan vähintään yhtä hyvältä kuin
ostohetkelläkin. Rahaa kuitenkin paloi enemmän kuin oli
suunniteltu. En uskaltanut kysyä, miten paljon enemmän. Ilmeisesti
ei kuitenkaan inhimillisesti ottaen liikaa, koska mies jaksaa yhä
vääntää huumoria aiheesta. Nauraa sekä talolle että itselleen. </span>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Voi olla
että olisi kannattanut sittenkin tilata se hirsitalo uutena.
Ikävintä on kuulemma se, että hän tietää talon olevan nyt
tosiasiassa aika paljon nuorempi kuin muutama vuosi sitten. Jos
pikkuisen liioittelee, niin miehellä on nyt 2000-luvulla rakennettu
satavuotias torppa. Kieltämättä jännä.</span></div>Unknownnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6167117418959424706.post-4146848955341389792012-04-30T10:06:00.000-07:002012-05-16T10:08:00.434-07:00Muuttolintu taas vauhdissa<br />
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Kevät on
taas kerran aktivoinut muuttolintugeenini. Taitaa olla nyt kolmas
päivä putkeen, kun päässä soi ”You only live twice”. Tämä
ei johdu Bond-yliannostuksesta vaan siitä, että käytän kaiken
vapaa-ajan sen miettimiseen, miten monessa erilaisessa kodissa yhden
elämän aikana oikeasti ehtisi asua. Mieluiten rauhassa ja pitkään
jokaisessa.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Nykyisessä
kodissa ei ole mitään vikaa. Asunto on remontoitu juuri sellaiseksi
kuin toivoinkin ja tavarat ovat löytäneet luontevat paikkansa.
Parvekkeelta näkyy kauas ja rappu on rauhallinen. Rakastan keittiön
valoisuutta ja isoa vaatehuonetta. Töihin on kävelymatka. Kuitenkin
huomaan lukevani kaikki illat hyvien dekkareiden sijaan etuovi.comia
ja oikotietä, plus talovalmistajien toinen toistaan houkuttelevampia
sivuja. <a href="http://www.honkatalot.fi/">Uudet talopaketit</a> alkavat taas näyttää hienoilta!</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Olen omasta
mielestäni kranttu. Tiedän tarkkaan oman tyylini enkä epäröi
sanoa ei asioille, joista en pidä. Pidänkin itseäni melko
lahjakkaana haaveilijana, koska tästä huolimatta pystyn uneksimaan
yhtä aikaa sujuvasti ainakin kolmesta keskenään melkoisen
erilaisesta asumismuodosta ja muuttoprosessista.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Ensinnäkin
haluaisin mummonmökin maalta. Tuijotan kuola valuen
myynti-ilmoituksia, joissa vilisevät sanat ”vaatimaton”,
”puucee”, ”järvimaisema”, ”leivinuuni” ja ”puutarha”.
Ihan oikeasti haluaisin pikkuruisen talon, mutta en tiedä,
uskallanko koskaan ostaa sellaista, koska en ymmärrä taloista
mitään. Olisi verrattoman ikävää päätyä aivastelemaan
homepölyä rakennukseen, jonka kattotiilet putoaisivat pihalle
ensimmäisen talven lumien mukana. Entä jos rakennuttaisin
valmistalon?</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Haave
numero kaksi on siis luonnollisesti uuden pikkumökin
rakennuttaminen. Esimerkiksi Kastellin ”mummonmökit” näyttävät
todella suloisilta (ja vanhoilta), ja sisään saisi kuitenkin kaikki
nykymukavuudet eikä tarvitsisi miettiä, mitä yllätyksiä seinien
sisältä löytyy. Sitä paitsi voisi olla inspiroivaa sisustaa
valmistaloa osittain ihan retroksi ja osittain ultramoderniksi.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">Kolmanteen
unelmakotiin olisi lyhin muuttomatka: omassa taloyhtiössäni
rakennetaan parastaikaa muutamaa ullakkohuoneistoa. Niissä tulee
olemaan korkeat huoneet, kattoikkunat ja kaikki uutta. Sekin olisi
jumalaista!</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Calibri, serif;">No, hyvin
suunniteltu saattaa olla puoliksi tehty. Tai ehkä haaveilu on se
pääasia.</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm;">
<br />
</div>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6167117418959424706.post-76215920048557964622012-04-04T03:29:00.002-07:002012-04-04T03:29:47.136-07:00Oikein valittu sähkösopimus säästää rahaa<p><strong>Muuton yhteydessä on tehtävä uusi sähkösopimus. Samalla on hyvä kilpailuttaa sähkösopimus, sillä kilpailutus saattaa säästää vuodessa sievoisen summan rahaa.</strong><br />
<br />
<p>Aina kun muutat, täytyy sinun yleensä tehdä uusi sähkösopimus. Sähköyhtiö ei siis siirrä vanhaa sopimusta uuteen osoitteeseen.<br />
<br />
<h2>Pyydä tarjous useilta sähköyhtiöiltä</h2><p>Siksi sinun kannattaa samalla vaivalla pyytää sähkötarjouksia myös muilta, vanhan sähköntoimittajasi kanssa kilpalevilta sähköyhtiöiltä. Usein <a href="http://www.vattenfall.fi/fi/sahkon-kilpailuttaminen.htm">sähkön kilpailutus säästää</a> usein merkittävästi rahaa! <br />
<br />
<p>Sähkön kilpailutus tuo yleensä vähintään kymmenien eurojen suuruisen säästön vuodessa. Sähkölämmitteisessä talossa asuvan säästö voi olla huomattavasti suurempi: jopa satojen eurojen säästöt ovat helposti ulottuvillasi.<br />
<br />
<p>Siksi <a href="http://www.skapat.fi/">sähkön hintavertailu kannattaa</a>!<br />
<br />
<p>Kaikki sähkösopimukset eivät tietenkään ole samanlaisia, ja todennäköisesti olet kiinnostunut myös muista näkökulmista kuin pelkästä hinnasta.<br />
<br />
<p>Hinnan lisäksi voit valita sopimuksen<br />
<ul><li>sen keston perusteella</li>
<li>sähkön tuotantotavan perusteella</li>
<li>kiinteän tai vaihtuvahintaisen sopimuksen.</li>
</ul><br />
<p>Usein sähkösopimus tehdään aluksi määräaikaiseksi, mutta se jatkuu esimerkiksi kahden vuoden jälkeen jatkuvana sopimuksena.<br />
<br />
<h2>Entäs ympäristö?</h2><br />
<p>Samalla kun kilpailutat sähkön, kannattaa sinun miettiä myös ympäristön etua. Tavallisen sekasähkön lisäksi voit halutessasi ostaa energiayhtiöltä<br />
<br />
<ul><li>vesisähköä</li>
<li>tuulisähköä</li>
<li>ydinsähköä</li>
</ul><br />
<p>Useimmat energiayhtiöt myyvät nykyään kuluttajille erityistä vihreää sähköä, jonka hinta ei välttämättä ole juuri tavallista sähköä kalliimpaa.<br />
<br />
<p>Se jää sitten itse kunkin mietittäväksi, onko esimerkiksi koskia patoamalla aikaansaatu vesivoima loppujen lopuksi vaikkapa <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima">ydinvoimaa</a> puhtaampi ja vihreämpi vaihtoehto.<br />
<br />
<h2>Markkinat avattiin kilpailulle</h2><br />
<p>Onneksi monet sähköyhtiöt antavat nykyään kuluttajan tehdä valinnan omien mieltymystensä mukaan. Näinhän asia ei ole ollut pitkään: parikymmentä vuotta sitten meidän piti ostaa sähköä paikalliselta sähkölaitokselta, emmekä voineet käytännössä vaikuttaa sähkön tuotantoprosessiin.<br />
<br />
<p>Vasta kun sähkömarkkinat avattiin kilpailulle, aukesi kuluttajille mahdollisuus säästää sähkömenoissa muutenkin kuin omaa kulutusta vähentämällä.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6167117418959424706.post-427809790284950862012-04-02T03:30:00.001-07:002012-04-02T03:30:23.710-07:00Vuokramökki on harvoin kannattava sijoitus<strong>Monet suomalaiset viettävät mieluusti viikon tai kaksi vuokramökissä, eivätkä edes kaipaa perheelleen ympäri vuoden käytössä olevaa omaa mökkiä. Siitä huolimatta vuokramökki on harvoin kannattava sijoitus.</strong><br />
<br />
Vuokramökki on vuokra-asuntoon verrattavissa oleva sijoituskohde. Sen tuotto muodostuu mökin mahdollisesta arvonnoususta ja jatkuvasti saaduista vuokratuotoista. <a href="http://www.huoneistokeskus.fi/aspx/realty/vacationhomesearch.aspx">Loma-asunnot</a> ovatkin monella tapaa kiinnostava sijoituskohde.<br />
<br />
Vuokramökkien määrä lisääntyi Suomessa suuresti vuosikymmen sitten. Tuolloin varsinkin venäläisturistit alkoivat etsiä Suomesta mieluisia kesänviettopaikkoja.<br />
<br />
Viime vuosina kysyntäö on kuitenkin hiipunut, kun venäläisturistien massat hakeutuvat nykyään kaukaisempiin ja Suomea edullisempiin lomakohteisiin. Tämä on jäänyt monelta huomaamatta, mikä on johtanut mökkien määrän kasvuun ja niistä saatujen tuottojen laskuun. Tällä hetkellä mökkejä vuokraavat lähinnä suomalaiset lomailijat. Vain30 prosenttia vuokralaisista on ulkomaalaisia, näistä noin puolet venäläisiä.<br />
<br />
Tällä hetkellä vuokramökkien markkinat ovatkin varsin ahtaat -- uuden mökkiyrittäjän on vaikea enää saada kunnollista tuottoa kesämökkiin sijoittamalleen pääomalle. Viime vuosina monen mökin käyttöaste on ollut alenemaan päin, mikä ei lupaa hyvää niille, jotka ovat hankkineet mökin sijoitusmielessä.<br />
<br />
<h2>Hintojen nousu ja netti laskevat vuokratuottoja</h2><br />
Viimeisten kymmenen vuoden aikana rantamökkien ja -tonttien hinnat ovat nousseet huimasti. Tuoreen markkinaselvityksen mukaan näiden mediaanihinnat ovat kaksinkertaistuneet vuosikymmenen kuluessa.<br />
<br />
Tämä on tehnyt mökeistä kannattamattomia hankintoja sijoitusmielessä: kohtuullinen viikkovuokra tuottaa liian pientä tuottoa pääomalle, mikäli mökki on ostettu nykyisellä hintatasolla.<br />
<br />
Tällä hetkellä mökeistä on runsaasti tarjontaa, ja internet on tehnyt vertailusta helppoa. Asiakkaat ovat aikaisempaa tietoisia kohteiden laadusta ja hinnasta, minkä vuoksi markkinoilta on vaikea ylituottoja.<br />
<br />
<h2>Erinomainen sijainti ja varustelu tuottavat edelleen</h2><br />
Tälläkin hetkellä mökki on mahdollista saada tuottamaan. Erinomainen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella, hyvä varustelutaso ja mahdollisuus ympärivuotiseen käyttöön voivat tuottaa omistajalle jopa 10 % tuoton sijoitetulle pääomalle.<br />
<br />
Kymmenen prosentin tuotto on jo verrattavissa osakemarkkinoiden keskituottoon, mikä tekee mökkisijoituksesta kiinnostavan vaihtoehdon. Valitettavasti näin korkea tuotto on harvan ulottuvilla -- siksi sijoittaisin itse mieluummin esimerkiksi pääkaupunkiseudun asuntoihin.<br />
<br />
Lue lisää Tienaa rahaa -blogin <a href="http://tienaarahaa.eu/2012/asuntosijoittaminen-velkavivulla-tuottaa-hyvin/">asuntosijoittamista</a> käsittelevistä artikkeleista!Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6167117418959424706.post-63259860537382848812012-02-29T08:59:00.000-08:002012-02-29T08:59:08.859-08:00Omakotitaloa ostamassa: vaihtoehtona rintamamiestaloRintamamiestalot rantautuivat Suomeen sodan jälkeen, jolloin asunnon tarve oli kova, ja uusia asuntoja rakennettiin hyvää vauhtia. <br />
<br />
Rintamamiestalo-käsite on etenkin monille nuorille jo hyvin tuntematon, vaikka Suomessa rintamamiestaloja on runsaasti eri puolilla maata. Nykyajan <a href="http://www.honkatalot.fi/">talopaketit ovat </a>aikamme versio rintamamiestalon ideasta!<br />
<br />
Rintamamiestalo on 1,5-kerroksinen talo. Rintamamiestaloilla on aina tiettyjä ominaispiirteitä, kuten että ne ovat täysin puusta tehtyjä, sekä kaikissa niissä on harjakatto. Rintamamiestaloissa on aina vain yksi tulisija, ja se sijaitsee keskellä taloa. Tulisijan ja piipun ympärille on rakennettu kaikki talon huoneet niin, että yksi tulisija riittää lämmittämään koko talon tasaisesti. <br />
<br />
Usein rintamamiestaloissa oli molemmissa kerroksissa kaksi huonetta. Yläkertaa ei aina rakennettu loppuun. Joissakin rintamamiestaloissa on olemassa myös kylmäkellari. Kellaritilat eivät rakennushetkellä olleet lämmitettyjä, eikä tulisijaa sijoitettu maan alle. <br />
<br />
Alkuperäisiin rintamamiestaloihin on käytetty eristeenä mm. sahanpurua, ja kaikki puumateriaali on lähes kokonaan tavallista lautaa. Rakennuksessa käytetty puu ei ollut normaalisti kaikkein laadukkainta, jonka vuoksi osa vanhoista rintamamiestaloista ei ole ollut kovinkaan pitkäikäisiä. Osa nykyäänkin markkinoilla olevista taloista on vielä alkuperäisessä kunnossa, ja vanhojen talojen ostoon kannattaa aina suhtautua tietyllä varauksella. <br />
<br />
<br />
<b>Rintamamiestalojen suosio </b><br />
<br />
Rintamamiestalojen suosio perustui lähinnä niiden käytännöllisyyteen, sekä ekologisuuteen ja säästämiseen - montaa tulisijaa ei tarvittu, eikä tilaa ollut liikaa, mutta ei myöskään vastaavasti liian vähän. Talojen koko riippui aina tulisijan koosta. Talo oli ideaali juurikin tavallisille perheille. <br />
<br />
Vanhemmissa rintamamiestaloissa ei ollut kylpy- tai pesutiloja. Ne sijaitsivat yleensä erillisessä sauna- ja pesutilassa - omana rakennuksenaan pihapiirissä, tai vastaavasti talon kellarissa, mikäli talossa sellainen oli. Suurimpaan osaan vanhoista rintamamiestaloista on lisätty WC- ja pesutilat jälkikäteen, jonka vuoksi ne eivät ole ehkä kooltaan ja käytännöllisyydeltään kaikkein ideaaleimpia nykyisiin perhetarpeisiin. <br />
<br />
<br />
<b>Kelle rintamamiestalo sopii? </b><br />
<br />
Pääasiallisesti nykyisillä markkinoilla olevat rintamamiestalot soveltuvat ihmisille, jotka jaksavat hieman laittaa taloa kuntoon, tai joilla on suunnitelmissa esimerkiksi remontoida suuremmin talosta omansa laista. Työsarkaa riittää, etenkin jos talo on alkuperäisessä kunnossa, eikä suurempia korjauksia ole tehty. <br />
<br />
Nykyisin valmiit talopaketit ovat niin edullisia, että mikäli ostaja haluaa modernimman talon, kannattaa monissa tapauksissa suosiolla kallistua valmispakettiin. Rintamamiestalot ovat monesti iän ikuisia työmaita, ja niitä voi kukin rakennuttaa hiljalleen itselleen sopivaksi. Joidenkin ihmisten tyyliin tämä sopii, ja vanhempi asumus miellyttää, tai tontti saattaa olla oivalla paikalla. <br />
<br />
Rintamamiestalot jakavat mielipiteitä suuresti - osa ostaa samalla rahalla mieluummin täysin uuden talon, ja osa remontoi vanhaa, jotta saa siitä mieleisensä. Etukäteen on mahdoton sanoa kumpi näistä tulee edullisemmaksi. Kannattaa aina selvittää talolle ennestään tehdyt muutokset, ja valita mahdollisimman siistinä säilynyt tupa. <br />
<br />
<br />
<b>Mitä pitää muistaa? </b><br />
<br />
Rintamamiestaloa katsellessa kannattaa olla asunnon arvioija ja mahdollisesti muita asiantuntijoita mukaan. Näiden avulla voitte luoda jonkinlaisen kuvan siitä, mitä talon kunnostaminen maksaa, mitä muutoksia on tehtävä (esimerkiksi kunnallismuutokset), ja kuinka paljon rahaa siihen uppoaa. Kannattaa myös selvittää kuinka energiaystävällinen ko. Talo on, sillä monet vanhat rintamamiestalot ovat erittäin huonosti eristettyjä, ja kylmiä, jonka vuoksi lämmityskustannukset saattavat nousta hyvinkin korkeiksi. <br />
<br />
Vuosien muuttuessa on myös tullut erilaisia vaatimuksia kuntien ja kaupunkien tahoilta. Nämä määräykset kannattaa selvittää ennen talon ostamista, ja ottaa myös selvää paljonko niiden teettäminen maksaa, tai onko niitä teetetty, ja jos niin milloin. <br />
<br />
70-80-luvulla Suomessa asuntojen kysyntä oli erittäin kova, joten osa asunnoista rakennettiin hyvin huolimattomasti. Asunnon kunto ja mahdolliset home- tai kosteusvauriot kannattaa myös tarkastuttaa aina ennen ostopäätöksen tekemistä.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6167117418959424706.post-3775371522635732592011-12-26T01:30:00.003-08:002011-12-26T01:30:12.619-08:00Ullakkoremontti tuo lisätilaa rintamamiestaloonRintamamiestalot rakennettiin aikanaan puolitoistakerroksisiksi tyyppitaloiksi. Tällöin ullakkokerros jätettiin usein kylmäksi -- senhän saattoi rakentaa asuinkäyttöön kelpaavaksi myös jälkikäteen.<br />
<br />
<p>Usein laajentaminen jäi odottamaan parempaa aikaa. Nykysuomalaiset odottavat kodeiltaan aikaisempaa suurempaa neliömäärää, ja sen vuoksi rintamamiestalojen kylmätiloja otetaan viimeistään nykyään asuinkäyttöön.<br />
<br />
<p>Viime vuosina tätä on myös tuettu kotitalosvähennyksen avulla. Kotitalousvähennykset tekevät juuri tämänkaltaisista pienistä remonteista ja laajennustöistä työn teettäjälle edullisempia.<br />
<br />
<p>Kotitalousvähennyksen avulla tuli mahdolliseksi palkata töihin myös ammattilaisia -- silloin myös peukalo keskellä kämmentä rintamamiestaloon muuttanut uudisasukas saattaa saada asuntoonsa kipeästi kaipaamiaan lisäneliöitä.<br />
<br />
<br />
<h2>Ullakkoremontti alkaa purkutöillä</h2><br />
<p>Kaikkien remonttien tavoin rintamamiestalon ullakkoremontti alkaa purkutöillä. Silloin remontoijan tärkeimpiä työvälineitä ovat sorkkarauta, vasara, sähkösaha, hengityssuojat ja jätesäkit.<br />
<br />
<p>Remontissa hyvät työkalut ovat aina tarpeen. Valitettavasti ne myös maksavat selvää käteistä -- halpahallin kertakäyttöisillä laitteilla ei kannata ryhtyä tämänkaltaiseen operaatioon. Silloin saa nimittäin pian käydä ostamassa toiset ja kunnolliset työkalut!<br />
<br />
<h2>Eristäminen tekee tilat lämpimäksi</h2><br />
<p>Kylmätilojen muuttaminen asuinkäyttöön vaatii aina eristämistä. Hyvin eristetty talo on sekä energiaatehokas että mukava asua -- sen vuoksi eristämiseen kannattaa uhrata sekä harkintaa että rahaa.<br />
<br />
<br />
<P>Vanhan omakotitalon eristäminen väärin aiheuttaa helposti kosteusongelmien riskin. Sen vuoksi eristämisen suunnittelu on hyvä antaa suosiolla ammattilaisen tehtäväksi. Se saattaa säästää pitkällä tähtäimellä huomattavasti rahaa, kun remontoija välttyy mahdollisesti vuosien kuluttua yllättäviltä kosteusvaurioilta ja homeongelmilta.<br />
<br />
<p>Toki eristäminen onnistuu myös itse taloaan remontoivalta, kunhan perehttyy huolella rakentajille kirjoitettuihin oppaisiin ja eristemateriaalien valmistajien asennusohjeisiin. Silloin välttyy ainakin ratkaisevaa laatua olevilta virheiltä.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6167117418959424706.post-25758365111484193602011-12-26T01:29:00.000-08:002011-12-26T01:29:22.260-08:00Vanhaan taloon muuttavalta vaaditaan remonttitaitoa<p>Tietenkin vanhaan taloon muuttavalta vaaditaan remonttitaitoa. Harva vanha talo nimittäin on siinä kunnossa, että talo olisi heti muuttovalmis. <br />
<br />
<p>Remontit taas on helpointa tehdä jo ennen muuttoa, silloin pääsee varmasti helpommalla kun ei tarvitse asua <a href="http://raksalta.wordpress.com">remonttityömaan keskellä</a>.<br />
<br />
<p>Tässä yhteydessä kannattaa tarkistaa esimerkiksi putkiston kunto -- usein on tarpeen myös vetää lisää sähköjohtoja asuntoon. Menneiden vuosikymmenien taloissa ei nimittäin osattu valmistautua nykyajansuureen sähkölaitteiden ja kodinkoneiden määrään!<br />
<br />
<h2>Tapetit pois ja uudet tilalle</h2><br />
Usein vanhan omakotitalon remontti alkaa pintatöillä. Ensiksi on revittävä seinistä irti vuosikymmenten varrella kertyneet tapettikerrokset. Tapetteja on saattanut kertyä puolentusinaa erilaista päällekäin. Vasta näiden jälkeen paljastuu puuseinä -- sen jälkeen on uuden tapetoinnin tai vaikkapa pintalevyjen asentamisen vuoro.<br />
<br />
<p>Tavallisesti myös lattian pinnotteissa on säästelty. Usein alkuperäisen lautalattian päälle on jossakin vaiheessa laitettu muovimatto, joka on ollut edullinen tapa saada suhteellisen siistin näköinen lattia.<br />
<br />
<p>Valitettavasti 60- tai 70-lukujen muovimatot ovat harvoin ilo silmälle. Siksi muovimatot on riivittävä irti. Niiden alta paljastuvan lautalattian tila ratkaisee paljon jatkosta.<br />
<br />
<p>Toisinaan lautalattia rakoilee niin paljon, että pelkällä hiomisella ei päästä puusta pitkälle. Jos lautojen välissä on 2-3 millimetrin rakoja, on talon remontoijalla käytännössä kaksi vaihtoehtoa:<br />
<br />
<ul><li>uusi laudoitus</li>
<li>parkettien asentaminen</li>
</ul><br />
Helpoimmalla pääset, kun asennat parketin vanhan lautalattian päälle.<br />
<br />
<h2>Muovit pois rakenteista</h2><br />
<p>Usein 1970- ja 1980-luvulla öljykriisin jälkeisissä tunnelmissa vanhoja taloja tiivistettiin erilaisilla muovituksilla ja muilla ilmaa läpäisemättömillä tiivisteillä.<br />
<br />
<p>Näiden "ansiosta" talosta saatiin ilmatiivis ja hengittämätön. Se heikentää sisäilman laatua ja altistaa talot kosteus- ja homevaurioille. Onneksi muovipäällysteen alta paljastuu usein vielä hyväkuntoinen hirsiseinä, jos vahinkoja ei ole päässyt sattumaan.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6167117418959424706.post-67193528726141556152011-12-26T01:27:00.000-08:002011-12-26T01:27:19.464-08:00Vanhassa puutalossa on tunnelmaa<p>Kerrostalo tuntuu minusta kovin persoonattomalta asumistavalta. Asunnot ovat toistensa kaltaisia, talot muistuttavat toinen toistaan. Vielä kun asunnon sisusta Ikean standardihuonekaluilla, on vaikea saada kodista itsensä näköistä.<br />
<br />
<p>Tilanne ei juuri parane, vaikka asuisi kerrostalon sijaan omakotitalossa. Nykyään lähes kaikki omakotitalot ovat toistensa näköisiä pakettiratkaisuja -- savipellolle on rakennettu kymmenittäin<br />
toistensa kopioita.<br />
<br />
<h2>Talopaketit ovat toistensa klooneja</h2><p>Tietenkin talopakettien valmistat mainostavat koko ajan sitä, että talot voidaan räätälöidä pitkälti rakennuttajan toiveiden mukaiseksi. Käytännössä räätälöinti on pientä: muutokset ovat yleensä pieniä huonotilojen muutoksia tai kosmeettisen kaltaisia pintaratkaisuja. <br />
<br />
<p>Tämän huomaa helposti kävelemällä millä tahansa uudella asuinalueella viitisentoista minuuttia. Samojen talotehtaiden talot toistuvat samannäköisinä korttelista toiseen.<br />
<br />
<p>Suomessa on tietysti perinteitä tämänkaltaiselle rakentamiselle. Yli puoli vuosisataa sitten Suomi asutettiin rintamamiestaloihin -- samannäköisiä pieniä 1940-luvun jälkipuoliskon omakotitalojahan koko maa on täynnä.<br />
<br />
<h2>Aidosti vanha puutalo on persoonallinen</h2><br />
<p>Sen sijaan aidosti vanhat puutalot ajalta ennen toista maailmansotaa ovat ihan eri tavalla persoonallisia koteja. Ne on rakennettu jonkun perheen omaa käyttöä varten, juuri heidän tarpeitaan <br />
vastaavaksi.<br />
<br />
<p>Vanhassa talossa myös puutarhat ovat toisella tapaa tunnelmallisia: pihat saattavat olla monin verroin uusia tontteja suurempia. Pihoissa kasvaa vanhoja omenapuita, vuosikymmeniä sitten istutettuja marjapensaita ja menneiden aikojen muistoina kauniita ja kukkimisaikaan huumaavan tuoksuisia syreenipuita.<br />
<br />
<p>Uuteen omakotitaloon muuttava joutuu rakentamaan tämän idyllin itse. Sen lisäksi hänen täytyy odottaa unelman toteutumista vielä vuosikymmenien ajan. <br />
<br />
<p>Sen sijaan vanhaan omakotitaloon muuttava saa kaipaamansa tunnelmallisen idyllin heti.Unknownnoreply@blogger.com0