Puuta vai kiveä?

Yksi omakotitalosta haaveilevan ensimmäisistä valinnoista on se, haluaako kuvitella itsensä puu- vai kivitaloon. Monille ratkaisu on niin itsestään selvä, ettei asiaa tarvitse edes miettiä. Toinen vaihtoehto vain tuntuu oikealta ja toinen vieraalta tai väärältä. 

Jos valinta ei ole selvä ja asiaa pysähtyy miettimään, voi huomata, että näkemyksiin ja mieltymyksiin vaikuttavat yllättävän monenlaiset seikat. Valmistalo vai paikalla rakennettu? Kivitalo, hirsitalo, lautaelementtitalo?

Kivitalot (mukaan lukien kaikki erilaiset tiili-, harkko- ja betonitalot) ovat Suomessa yhä poikkeus säännöstä ja uutta perinnettä verrattuna puurakentamiseen. Puurakentamisen pitkä perinne liittyy ennen kaikkea kolmeen asiaan. Ensimmäinen tekijä on selvä: puuta on aina ollut käytettävissä. Rakennusmateriaalia ei ole tarvinnut hakea kaukaa ja se on ollut edullista. Lisäksi puu on tietenkin materiaalina helposti työstettävä ja monipuolinen.

Toinen syy puurakentamisen suosioon on suomalaisen graniitin vaikea työstettävyys. Kivi- ja tiilirakentamisen alueilla eteläisemmässä Euroopassa on tarjolla pehmeitä ja työstettäviä kivilajeja. Kolmas tekijä on viileä ilmasto, josta puurakennukset pitävät. 

Yksinkertaistaen voisi todeta, että puutalot sopivat Suomeen. Ne istuvat sekä konkreettiseen maisemaan että mielenmaisemaan. Tietysti erilaiset verhoilu- ja sisustuskivet sopivat myös puutalon lattiaan!

Kivitaloissa on suomalaisin silmin katsottuna joko jotain hieman urbaania tai jollain tavalla eteläeurooppalaista. Niitä rakennetaankin paljon kaupunkialueille. Järven rantaan, korpikuusen kannon alle meidän on vaikeampi kuvitella edes kivilaattoja talon lattiaan, saati kokonaan kivistä taloa. Hirsitalo sen olla pitää!

Kivitalon ystävien näkövinkkelistä puu voi kuitenkin olla arkinen, tavanomainen ja halvan tuntuinen materiaali. Toki kivitalojen rakennuttaminen maksaa todellisuudessakin jonkun verran enemmän kuin puurunkoisten talojen – mutta tarkka vertailu on vaikeaa, koska eri materiaaleista rakennetaan varsin eri tyylisiä kohteita.

Kivessä on tiettyä juhlavuutta, historian siipien havinaa ja kenties välimerellistä eksotiikkaa. Puu on luonteeltaan ehkä lämpimämpi ja kotoisampi materiaali. Kysymys onkin usein myös tunnetason valinnoista, ehkä jopa aina.

Työkaverin erehdys: vanha hirsitalo

Työkaveri osti muutama vuosi sitten vanhan hirsitalon. Olin kateellinen sekä maalaisidyllistä että miehen uskalluksesta ja osaamisesta. Hän ryhtyi remontoimaan torppaa itse ja kertoili töissä silmät loistaen, miten oli taas löytänyt milloin mistäkin perinnerakentamisen nettikaupasta jotain satavuotiasta pellavarouhetta tai muuta kaupunkilaisten näkökulmasta erinomaisen hämärää, mutta kamalan uskottavan kuuloista.

Talossa ei ollut koskaan ollut sisävessaa tai suihkua, joten kosteusvaurioiden mahdollisuus oli kai aika pieni. No, vähän harva katto siinä kuitenkin oli ollut, kuten kävi ilmi. Tai ilmeisesti katto sinänsä oli hyvässä kunnossa, mutta ison katon ja kuistin katon väliset saumat olivat joskus vuotaneet. Tämä selvisi, kun kaveri päätti irrottaa pahvit yhdeltä sisäseinältä, jotta voisi öisin hengittää kauniin paljaan hirsiseinän rakoihin kertynyttä satavuotiasta pölyä, niin kuin hän itse asian ilmaisi. Seinän sisällä oli kuulemma ”jännää puuta”: sellaista, jonka läpi saattoi työntää sormen. Vanhat lahovauriot olivat kyllä kuivuneet vuosien saatossa, mutta puu oli muuttunut sahajauhoksi.

Puolen vuoden päästä en ollut enää ihan yhtä kateellinen kuin ensimmäisten valokuvien aikaan: talosta oli jouduttu vaihtamaan paitsi yksi kokonainen nurkka myös alimmat hirsikerrokset ympäri rakennuksen ja kaupan päälle koko lattia.

Ehkä tupaa oli pesty heittämällä lattialle saavillinen vettä, tuumi työkaveri. Jos ymmärsin oikein, lattialaudat itsessään olivat kunnossa, mutta rakenteet niiden alla mätiä. No, työkaveri osti vanhaa lankkua ja vähän apuvoimaa purku- ja rakennustöihin ja lattia näyttää nyt varmaan vähintään yhtä hyvältä kuin ostohetkelläkin. Rahaa kuitenkin paloi enemmän kuin oli suunniteltu. En uskaltanut kysyä, miten paljon enemmän. Ilmeisesti ei kuitenkaan inhimillisesti ottaen liikaa, koska mies jaksaa yhä vääntää huumoria aiheesta. Nauraa sekä talolle että itselleen.

Voi olla että olisi kannattanut sittenkin tilata se hirsitalo uutena. Ikävintä on kuulemma se, että hän tietää talon olevan nyt tosiasiassa aika paljon nuorempi kuin muutama vuosi sitten. Jos pikkuisen liioittelee, niin miehellä on nyt 2000-luvulla rakennettu satavuotias torppa. Kieltämättä jännä.

Muuttolintu taas vauhdissa

Kevät on taas kerran aktivoinut muuttolintugeenini. Taitaa olla nyt kolmas päivä putkeen, kun päässä soi ”You only live twice”. Tämä ei johdu Bond-yliannostuksesta vaan siitä, että käytän kaiken vapaa-ajan sen miettimiseen, miten monessa erilaisessa kodissa yhden elämän aikana oikeasti ehtisi asua. Mieluiten rauhassa ja pitkään jokaisessa.

Nykyisessä kodissa ei ole mitään vikaa. Asunto on remontoitu juuri sellaiseksi kuin toivoinkin ja tavarat ovat löytäneet luontevat paikkansa. Parvekkeelta näkyy kauas ja rappu on rauhallinen. Rakastan keittiön valoisuutta ja isoa vaatehuonetta. Töihin on kävelymatka. Kuitenkin huomaan lukevani kaikki illat hyvien dekkareiden sijaan etuovi.comia ja oikotietä, plus talovalmistajien toinen toistaan houkuttelevampia sivuja. Uudet talopaketit alkavat taas näyttää hienoilta!

Olen omasta mielestäni kranttu. Tiedän tarkkaan oman tyylini enkä epäröi sanoa ei asioille, joista en pidä. Pidänkin itseäni melko lahjakkaana haaveilijana, koska tästä huolimatta pystyn uneksimaan yhtä aikaa sujuvasti ainakin kolmesta keskenään melkoisen erilaisesta asumismuodosta ja muuttoprosessista.

Ensinnäkin haluaisin mummonmökin maalta. Tuijotan kuola valuen myynti-ilmoituksia, joissa vilisevät sanat ”vaatimaton”, ”puucee”, ”järvimaisema”, ”leivinuuni” ja ”puutarha”. Ihan oikeasti haluaisin pikkuruisen talon, mutta en tiedä, uskallanko koskaan ostaa sellaista, koska en ymmärrä taloista mitään. Olisi verrattoman ikävää päätyä aivastelemaan homepölyä rakennukseen, jonka kattotiilet putoaisivat pihalle ensimmäisen talven lumien mukana. Entä jos rakennuttaisin valmistalon?

Haave numero kaksi on siis luonnollisesti uuden pikkumökin rakennuttaminen. Esimerkiksi Kastellin ”mummonmökit” näyttävät todella suloisilta (ja vanhoilta), ja sisään saisi kuitenkin kaikki nykymukavuudet eikä tarvitsisi miettiä, mitä yllätyksiä seinien sisältä löytyy. Sitä paitsi voisi olla inspiroivaa sisustaa valmistaloa osittain ihan retroksi ja osittain ultramoderniksi.

Kolmanteen unelmakotiin olisi lyhin muuttomatka: omassa taloyhtiössäni rakennetaan parastaikaa muutamaa ullakkohuoneistoa. Niissä tulee olemaan korkeat huoneet, kattoikkunat ja kaikki uutta. Sekin olisi jumalaista!

No, hyvin suunniteltu saattaa olla puoliksi tehty. Tai ehkä haaveilu on se pääasia.

Oikein valittu sähkösopimus säästää rahaa

Muuton yhteydessä on tehtävä uusi sähkösopimus. Samalla on hyvä kilpailuttaa sähkösopimus, sillä kilpailutus saattaa säästää vuodessa sievoisen summan rahaa.

Aina kun muutat, täytyy sinun yleensä tehdä uusi sähkösopimus. Sähköyhtiö ei siis siirrä vanhaa sopimusta uuteen osoitteeseen.

Pyydä tarjous useilta sähköyhtiöiltä

Siksi sinun kannattaa samalla vaivalla pyytää sähkötarjouksia myös muilta, vanhan sähköntoimittajasi kanssa kilpalevilta sähköyhtiöiltä. Usein sähkön kilpailutus säästää usein merkittävästi rahaa!

Sähkön kilpailutus tuo yleensä vähintään kymmenien eurojen suuruisen säästön vuodessa. Sähkölämmitteisessä talossa asuvan säästö voi olla huomattavasti suurempi: jopa satojen eurojen säästöt ovat helposti ulottuvillasi.

Siksi sähkön hintavertailu kannattaa!

Kaikki sähkösopimukset eivät tietenkään ole samanlaisia, ja todennäköisesti olet kiinnostunut myös muista näkökulmista kuin pelkästä hinnasta.

Hinnan lisäksi voit valita sopimuksen

• sen keston perusteella
• sähkön tuotantotavan perusteella
• kiinteän tai vaihtuvahintaisen sopimuksen.

Usein sähkösopimus tehdään aluksi määräaikaiseksi, mutta se jatkuu esimerkiksi kahden vuoden jälkeen jatkuvana sopimuksena.

Entäs ympäristö?

Samalla kun kilpailutat sähkön, kannattaa sinun miettiä myös ympäristön etua. Tavallisen sekasähkön lisäksi voit halutessasi ostaa energiayhtiöltä

• vesisähköä
• tuulisähköä
• ydinsähköä

Useimmat energiayhtiöt myyvät nykyään kuluttajille erityistä vihreää sähköä, jonka hinta ei välttämättä ole juuri tavallista sähköä kalliimpaa.

Se jää sitten itse kunkin mietittäväksi, onko esimerkiksi koskia patoamalla aikaansaatu vesivoima loppujen lopuksi vaikkapa ydinvoimaa puhtaampi ja vihreämpi vaihtoehto.

Markkinat avattiin kilpailulle

Onneksi monet sähköyhtiöt antavat nykyään kuluttajan tehdä valinnan omien mieltymystensä mukaan. Näinhän asia ei ole ollut pitkään: parikymmentä vuotta sitten meidän piti ostaa sähköä paikalliselta sähkölaitokselta, emmekä voineet käytännössä vaikuttaa sähkön tuotantoprosessiin.

Vasta kun sähkömarkkinat avattiin kilpailulle, aukesi kuluttajille mahdollisuus säästää sähkömenoissa muutenkin kuin omaa kulutusta vähentämällä.

Vuokramökki on harvoin kannattava sijoitus

Monet suomalaiset viettävät mieluusti viikon tai kaksi vuokramökissä, eivätkä edes kaipaa perheelleen ympäri vuoden käytössä olevaa omaa mökkiä. Siitä huolimatta vuokramökki on harvoin kannattava sijoitus.

Vuokramökki on vuokra-asuntoon verrattavissa oleva sijoituskohde. Sen tuotto muodostuu mökin mahdollisesta arvonnoususta ja jatkuvasti saaduista vuokratuotoista. Loma-asunnot ovatkin monella tapaa kiinnostava sijoituskohde.

Vuokramökkien määrä lisääntyi Suomessa suuresti vuosikymmen sitten. Tuolloin varsinkin venäläisturistit alkoivat etsiä Suomesta mieluisia kesänviettopaikkoja.

Viime vuosina kysyntäö on kuitenkin hiipunut, kun venäläisturistien massat hakeutuvat nykyään kaukaisempiin ja Suomea edullisempiin lomakohteisiin. Tämä on jäänyt monelta huomaamatta, mikä on johtanut mökkien määrän kasvuun ja niistä saatujen tuottojen laskuun. Tällä hetkellä mökkejä vuokraavat lähinnä suomalaiset lomailijat. Vain30 prosenttia vuokralaisista on ulkomaalaisia, näistä noin puolet venäläisiä.

Tällä hetkellä vuokramökkien markkinat ovatkin varsin ahtaat -- uuden mökkiyrittäjän on vaikea enää saada kunnollista tuottoa kesämökkiin sijoittamalleen pääomalle. Viime vuosina monen mökin käyttöaste on ollut alenemaan päin, mikä ei lupaa hyvää niille, jotka ovat hankkineet mökin sijoitusmielessä.

Hintojen nousu ja netti laskevat vuokratuottoja

Viimeisten kymmenen vuoden aikana rantamökkien ja -tonttien hinnat ovat nousseet huimasti. Tuoreen markkinaselvityksen mukaan näiden mediaanihinnat ovat kaksinkertaistuneet vuosikymmenen kuluessa.

Tämä on tehnyt mökeistä kannattamattomia hankintoja sijoitusmielessä: kohtuullinen viikkovuokra tuottaa liian pientä tuottoa pääomalle, mikäli mökki on ostettu nykyisellä hintatasolla.

Tällä hetkellä mökeistä on runsaasti tarjontaa, ja internet on tehnyt vertailusta helppoa. Asiakkaat ovat aikaisempaa tietoisia kohteiden laadusta ja hinnasta, minkä vuoksi markkinoilta on vaikea ylituottoja.

Erinomainen sijainti ja varustelu tuottavat edelleen

Tälläkin hetkellä mökki on mahdollista saada tuottamaan. Erinomainen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella, hyvä varustelutaso ja mahdollisuus ympärivuotiseen käyttöön voivat tuottaa omistajalle jopa 10 % tuoton sijoitetulle pääomalle.

Kymmenen prosentin tuotto on jo verrattavissa osakemarkkinoiden keskituottoon, mikä tekee mökkisijoituksesta kiinnostavan vaihtoehdon. Valitettavasti näin korkea tuotto on harvan ulottuvilla -- siksi sijoittaisin itse mieluummin esimerkiksi pääkaupunkiseudun asuntoihin.

Lue lisää Tienaa rahaa -blogin asuntosijoittamista käsittelevistä artikkeleista!

Omakotitaloa ostamassa: vaihtoehtona rintamamiestalo

Rintamamiestalot rantautuivat Suomeen sodan jälkeen, jolloin asunnon tarve oli kova, ja uusia asuntoja rakennettiin hyvää vauhtia.

Rintamamiestalo-käsite on etenkin monille nuorille jo hyvin tuntematon, vaikka Suomessa rintamamiestaloja on runsaasti eri puolilla maata.  Nykyajan talopaketit ovat aikamme versio rintamamiestalon ideasta!

Rintamamiestalo on 1,5-kerroksinen talo. Rintamamiestaloilla on aina tiettyjä ominaispiirteitä, kuten että ne ovat täysin puusta tehtyjä, sekä kaikissa niissä on harjakatto. Rintamamiestaloissa on aina vain yksi tulisija, ja se sijaitsee keskellä taloa. Tulisijan ja piipun ympärille on rakennettu kaikki talon huoneet niin, että yksi tulisija riittää lämmittämään koko talon tasaisesti.

Usein rintamamiestaloissa oli molemmissa kerroksissa kaksi huonetta. Yläkertaa ei aina rakennettu loppuun. Joissakin rintamamiestaloissa on olemassa myös kylmäkellari. Kellaritilat eivät rakennushetkellä olleet lämmitettyjä, eikä tulisijaa sijoitettu maan alle. 

Alkuperäisiin rintamamiestaloihin on käytetty eristeenä mm. sahanpurua, ja kaikki puumateriaali on lähes kokonaan tavallista lautaa. Rakennuksessa käytetty puu ei ollut normaalisti kaikkein laadukkainta, jonka vuoksi osa vanhoista rintamamiestaloista ei ole ollut kovinkaan pitkäikäisiä. Osa nykyäänkin markkinoilla olevista taloista on vielä alkuperäisessä kunnossa, ja vanhojen talojen ostoon kannattaa aina suhtautua tietyllä varauksella.


Rintamamiestalojen suosio

Rintamamiestalojen suosio perustui lähinnä niiden käytännöllisyyteen, sekä ekologisuuteen ja säästämiseen - montaa tulisijaa ei tarvittu, eikä tilaa ollut liikaa, mutta ei myöskään vastaavasti liian vähän. Talojen koko riippui aina tulisijan koosta. Talo oli ideaali juurikin tavallisille perheille.

Vanhemmissa rintamamiestaloissa ei ollut kylpy- tai pesutiloja. Ne sijaitsivat yleensä erillisessä sauna- ja pesutilassa - omana rakennuksenaan pihapiirissä, tai vastaavasti talon kellarissa, mikäli talossa sellainen oli. Suurimpaan osaan vanhoista rintamamiestaloista on lisätty WC- ja pesutilat jälkikäteen, jonka vuoksi ne eivät ole ehkä kooltaan ja käytännöllisyydeltään kaikkein ideaaleimpia nykyisiin perhetarpeisiin.


Kelle rintamamiestalo sopii?

Pääasiallisesti nykyisillä markkinoilla olevat rintamamiestalot soveltuvat ihmisille, jotka jaksavat hieman laittaa taloa kuntoon, tai joilla on suunnitelmissa esimerkiksi remontoida suuremmin talosta omansa laista. Työsarkaa riittää, etenkin jos talo on alkuperäisessä kunnossa, eikä suurempia korjauksia ole tehty.

Nykyisin valmiit talopaketit ovat niin edullisia, että mikäli ostaja haluaa modernimman talon, kannattaa monissa tapauksissa suosiolla kallistua valmispakettiin. Rintamamiestalot ovat monesti iän ikuisia työmaita, ja niitä voi kukin rakennuttaa hiljalleen itselleen sopivaksi. Joidenkin ihmisten tyyliin tämä sopii, ja vanhempi asumus miellyttää, tai tontti saattaa olla oivalla paikalla.

Rintamamiestalot jakavat mielipiteitä suuresti - osa ostaa samalla rahalla mieluummin täysin uuden talon, ja osa remontoi vanhaa, jotta saa siitä mieleisensä. Etukäteen on mahdoton sanoa kumpi näistä tulee edullisemmaksi. Kannattaa aina selvittää talolle ennestään tehdyt muutokset, ja valita mahdollisimman siistinä säilynyt tupa.


Mitä pitää muistaa?

Rintamamiestaloa katsellessa kannattaa olla asunnon arvioija ja mahdollisesti muita asiantuntijoita mukaan. Näiden avulla voitte luoda jonkinlaisen kuvan siitä, mitä talon kunnostaminen maksaa, mitä muutoksia on tehtävä (esimerkiksi kunnallismuutokset), ja kuinka paljon rahaa siihen uppoaa. Kannattaa myös selvittää kuinka energiaystävällinen ko. Talo on, sillä monet vanhat rintamamiestalot ovat erittäin huonosti eristettyjä, ja kylmiä, jonka vuoksi lämmityskustannukset saattavat nousta hyvinkin korkeiksi.

Vuosien muuttuessa on myös tullut erilaisia vaatimuksia kuntien ja kaupunkien tahoilta. Nämä määräykset kannattaa selvittää ennen talon ostamista, ja ottaa myös selvää paljonko niiden teettäminen maksaa, tai onko niitä teetetty, ja jos niin milloin.

70-80-luvulla Suomessa asuntojen kysyntä oli erittäin kova, joten osa asunnoista rakennettiin hyvin huolimattomasti. Asunnon kunto ja mahdolliset home- tai kosteusvauriot kannattaa myös tarkastuttaa aina ennen ostopäätöksen tekemistä.

Ullakkoremontti tuo lisätilaa rintamamiestaloon

Rintamamiestalot rakennettiin aikanaan puolitoistakerroksisiksi tyyppitaloiksi. Tällöin ullakkokerros jätettiin usein kylmäksi -- senhän saattoi rakentaa asuinkäyttöön kelpaavaksi myös jälkikäteen.

Usein laajentaminen jäi odottamaan parempaa aikaa. Nykysuomalaiset odottavat kodeiltaan aikaisempaa suurempaa neliömäärää, ja sen vuoksi rintamamiestalojen kylmätiloja otetaan viimeistään nykyään asuinkäyttöön.

Viime vuosina tätä on myös tuettu kotitalosvähennyksen avulla. Kotitalousvähennykset tekevät juuri tämänkaltaisista pienistä remonteista ja laajennustöistä työn teettäjälle edullisempia.

Kotitalousvähennyksen avulla tuli mahdolliseksi palkata töihin myös ammattilaisia -- silloin myös peukalo keskellä kämmentä rintamamiestaloon muuttanut uudisasukas saattaa saada asuntoonsa kipeästi kaipaamiaan lisäneliöitä.

Ullakkoremontti alkaa purkutöillä

Kaikkien remonttien tavoin rintamamiestalon ullakkoremontti alkaa purkutöillä. Silloin remontoijan tärkeimpiä työvälineitä ovat sorkkarauta, vasara, sähkösaha, hengityssuojat ja jätesäkit.

Remontissa hyvät työkalut ovat aina tarpeen. Valitettavasti ne myös maksavat selvää käteistä -- halpahallin kertakäyttöisillä laitteilla ei kannata ryhtyä tämänkaltaiseen operaatioon. Silloin saa nimittäin pian käydä ostamassa toiset ja kunnolliset työkalut!

Eristäminen tekee tilat lämpimäksi

Kylmätilojen muuttaminen asuinkäyttöön vaatii aina eristämistä. Hyvin eristetty talo on sekä energiaatehokas että mukava asua -- sen vuoksi eristämiseen kannattaa uhrata sekä harkintaa että rahaa.

Vanhan omakotitalon eristäminen väärin aiheuttaa helposti kosteusongelmien riskin. Sen vuoksi eristämisen suunnittelu on hyvä antaa suosiolla ammattilaisen tehtäväksi. Se saattaa säästää pitkällä tähtäimellä huomattavasti rahaa, kun remontoija välttyy mahdollisesti vuosien kuluttua yllättäviltä kosteusvaurioilta ja homeongelmilta.

Toki eristäminen onnistuu myös itse taloaan remontoivalta, kunhan perehttyy huolella rakentajille kirjoitettuihin oppaisiin ja eristemateriaalien valmistajien asennusohjeisiin. Silloin välttyy ainakin ratkaisevaa laatua olevilta virheiltä.