maanantai 26. joulukuuta 2011

Ullakkoremontti tuo lisätilaa rintamamiestaloon

Rintamamiestalot rakennettiin aikanaan puolitoistakerroksisiksi tyyppitaloiksi. Tällöin ullakkokerros jätettiin usein kylmäksi -- senhän saattoi rakentaa asuinkäyttöön kelpaavaksi myös jälkikäteen.

Usein laajentaminen jäi odottamaan parempaa aikaa. Nykysuomalaiset odottavat kodeiltaan aikaisempaa suurempaa neliömäärää, ja sen vuoksi rintamamiestalojen kylmätiloja otetaan viimeistään nykyään asuinkäyttöön.

Viime vuosina tätä on myös tuettu kotitalosvähennyksen avulla. Kotitalousvähennykset tekevät juuri tämänkaltaisista pienistä remonteista ja laajennustöistä työn teettäjälle edullisempia.

Kotitalousvähennyksen avulla tuli mahdolliseksi palkata töihin myös ammattilaisia -- silloin myös peukalo keskellä kämmentä rintamamiestaloon muuttanut uudisasukas saattaa saada asuntoonsa kipeästi kaipaamiaan lisäneliöitä.


Ullakkoremontti alkaa purkutöillä


Kaikkien remonttien tavoin rintamamiestalon ullakkoremontti alkaa purkutöillä. Silloin remontoijan tärkeimpiä työvälineitä ovat sorkkarauta, vasara, sähkösaha, hengityssuojat ja jätesäkit.

Remontissa hyvät työkalut ovat aina tarpeen. Valitettavasti ne myös maksavat selvää käteistä -- halpahallin kertakäyttöisillä laitteilla ei kannata ryhtyä tämänkaltaiseen operaatioon. Silloin saa nimittäin pian käydä ostamassa toiset ja kunnolliset työkalut!

Eristäminen tekee tilat lämpimäksi


Kylmätilojen muuttaminen asuinkäyttöön vaatii aina eristämistä. Hyvin eristetty talo on sekä energiaatehokas että mukava asua -- sen vuoksi eristämiseen kannattaa uhrata sekä harkintaa että rahaa.


Vanhan omakotitalon eristäminen väärin aiheuttaa helposti kosteusongelmien riskin. Sen vuoksi eristämisen suunnittelu on hyvä antaa suosiolla ammattilaisen tehtäväksi. Se saattaa säästää pitkällä tähtäimellä huomattavasti rahaa, kun remontoija välttyy mahdollisesti vuosien kuluttua yllättäviltä kosteusvaurioilta ja homeongelmilta.

Toki eristäminen onnistuu myös itse taloaan remontoivalta, kunhan perehttyy huolella rakentajille kirjoitettuihin oppaisiin ja eristemateriaalien valmistajien asennusohjeisiin. Silloin välttyy ainakin ratkaisevaa laatua olevilta virheiltä.

Vanhaan taloon muuttavalta vaaditaan remonttitaitoa

Tietenkin vanhaan taloon muuttavalta vaaditaan remonttitaitoa. Harva vanha talo nimittäin on siinä kunnossa, että talo olisi heti muuttovalmis.

Remontit taas on helpointa tehdä jo ennen muuttoa, silloin pääsee varmasti helpommalla kun ei tarvitse asua remonttityömaan keskellä.

Tässä yhteydessä kannattaa tarkistaa esimerkiksi putkiston kunto -- usein on tarpeen myös vetää lisää sähköjohtoja asuntoon. Menneiden vuosikymmenien taloissa ei nimittäin osattu valmistautua nykyajansuureen sähkölaitteiden ja kodinkoneiden määrään!

Tapetit pois ja uudet tilalle


Usein vanhan omakotitalon remontti alkaa pintatöillä. Ensiksi on revittävä seinistä irti vuosikymmenten varrella kertyneet tapettikerrokset. Tapetteja on saattanut kertyä puolentusinaa erilaista päällekäin. Vasta näiden jälkeen paljastuu puuseinä -- sen jälkeen on uuden tapetoinnin tai vaikkapa pintalevyjen asentamisen vuoro.

Tavallisesti myös lattian pinnotteissa on säästelty. Usein alkuperäisen lautalattian päälle on jossakin vaiheessa laitettu muovimatto, joka on ollut edullinen tapa saada suhteellisen siistin näköinen lattia.

Valitettavasti 60- tai 70-lukujen muovimatot ovat harvoin ilo silmälle. Siksi muovimatot on riivittävä irti. Niiden alta paljastuvan lautalattian tila ratkaisee paljon jatkosta.

Toisinaan lautalattia rakoilee niin paljon, että pelkällä hiomisella ei päästä puusta pitkälle. Jos lautojen välissä on 2-3 millimetrin rakoja, on talon remontoijalla käytännössä kaksi vaihtoehtoa:

  • uusi laudoitus
  • parkettien asentaminen

Helpoimmalla pääset, kun asennat parketin vanhan lautalattian päälle.

Muovit pois rakenteista


Usein 1970- ja 1980-luvulla öljykriisin jälkeisissä tunnelmissa vanhoja taloja tiivistettiin erilaisilla muovituksilla ja muilla ilmaa läpäisemättömillä tiivisteillä.

Näiden "ansiosta" talosta saatiin ilmatiivis ja hengittämätön. Se heikentää sisäilman laatua ja altistaa talot kosteus- ja homevaurioille. Onneksi muovipäällysteen alta paljastuu usein vielä hyväkuntoinen hirsiseinä, jos vahinkoja ei ole päässyt sattumaan.

Vanhassa puutalossa on tunnelmaa

Kerrostalo tuntuu minusta kovin persoonattomalta asumistavalta. Asunnot ovat toistensa kaltaisia, talot muistuttavat toinen toistaan. Vielä kun asunnon sisusta Ikean standardihuonekaluilla, on vaikea saada kodista itsensä näköistä.

Tilanne ei juuri parane, vaikka asuisi kerrostalon sijaan omakotitalossa. Nykyään lähes kaikki omakotitalot ovat toistensa näköisiä pakettiratkaisuja -- savipellolle on rakennettu kymmenittäin
toistensa kopioita.

Talopaketit ovat toistensa klooneja

Tietenkin talopakettien valmistat mainostavat koko ajan sitä, että talot voidaan räätälöidä pitkälti rakennuttajan toiveiden mukaiseksi. Käytännössä räätälöinti on pientä: muutokset ovat yleensä pieniä huonotilojen muutoksia tai kosmeettisen kaltaisia pintaratkaisuja.

Tämän huomaa helposti kävelemällä millä tahansa uudella asuinalueella viitisentoista minuuttia. Samojen talotehtaiden talot toistuvat samannäköisinä korttelista toiseen.

Suomessa on tietysti perinteitä tämänkaltaiselle rakentamiselle. Yli puoli vuosisataa sitten Suomi asutettiin rintamamiestaloihin -- samannäköisiä pieniä 1940-luvun jälkipuoliskon omakotitalojahan koko maa on täynnä.

Aidosti vanha puutalo on persoonallinen


Sen sijaan aidosti vanhat puutalot ajalta ennen toista maailmansotaa ovat ihan eri tavalla persoonallisia koteja. Ne on rakennettu jonkun perheen omaa käyttöä varten, juuri heidän tarpeitaan
vastaavaksi.

Vanhassa talossa myös puutarhat ovat toisella tapaa tunnelmallisia: pihat saattavat olla monin verroin uusia tontteja suurempia. Pihoissa kasvaa vanhoja omenapuita, vuosikymmeniä sitten istutettuja marjapensaita ja menneiden aikojen muistoina kauniita ja kukkimisaikaan huumaavan tuoksuisia syreenipuita.

Uuteen omakotitaloon muuttava joutuu rakentamaan tämän idyllin itse. Sen lisäksi hänen täytyy odottaa unelman toteutumista vielä vuosikymmenien ajan.

Sen sijaan vanhaan omakotitaloon muuttava saa kaipaamansa tunnelmallisen idyllin heti.